Osa1: kiirepakolainen.vuodatus.net/blog/2980088/kiirepakolainen-terveyskeskuksessa-/

 Omalääkäri soitti seuraavalla viikolla, kuten oli luvannutkin ja ilmoitti:

- Laitan sinulle lähetteen sisätautillääkärille, neurologille, keuhkokuvaan, poskiontelokuvaan ja lisää verikokeita.

-  Ai miksi, mitkä on epäilyt, kun noin paljon lähetteitä ja kokeita?

 

- No täytyy tutkia...

- Miten nuo mainitsemasi kokeet ym. liittyvät oireisiini?

- Hmmh, tutkitaan tutkitaan...

- Ai että siis koko talven juoksen kaikenmaailman kokeissa, tietämättä miksi, ja oireeni senkun vain pahenevat? Eli ei siis lääkkeitä?

- Nii-iin aikaahan siinä menee. Eikä lääkkeitä voi todellakaan määrätä, kun koetulos on viitearvojen sisällä.

- Minä olen kyllä nyt lääkärin kanssa erimieltä. Menen erikoislääkärille. Haluan toisen mielipiteen myös.

- Hmmmm... siihenhän sinulla on oikeus.

- Kiitos ja näkemiin.

 

Itku tuli. Raivonpuuska tuli. Olin koko loppupäivän sängyssä ja yritin ymmärtää puhelinkeskusteluamme. En ymmärtänyt.

 

Etsin alan erikoislääkärin. Helsingistä ei montaa löytynytkään. Ensimmäinen vapaa aika vasta reilun kuukauden päästä. Mutta, ihme ja kumma, olikin peruutusaika viikon päästä! Onni, kohtalo.

 

Tänä aamuna otin ensimmäisen lääkkeen. Olin eilen erikoislääkärillä. Olin listannut: käyttämäni lääkkeet, omat sairauteni, leikkaukset, viimeisen vuoden aikana tehdyt laboratoriotutkimustulokset ja nykyiset oireeni. Erikoislääkäri tutki papereita ja totesi, että ”hyvä kun listasit, kun meillä ei ole aikaa kuin puoli tuntia”.

 

Erikoislääkäri ihmetteli omalääkärin lähetteitä ja koemääräyksiä. Hymyli tietäväisesti ja sanoi, että ”me teemme nyt niin, että laitan sinulle lääkitykset koska koetulos on aivan viitearvojen ylärajalla ja oireesi ovat noinkin pahat. Tulet sitten parin kuukauden kuluttua tarkistuttamaan veriarvot!” Mykäksi menin ja onnen kyyneleet tulvivat silmistäni. Erikoislääkäri perusteli päätöstään, että ”aina ei voi tuijottaa pelkkiä laboratoriokokeiden viitearvoja, koska jokainen ihminen on oma yksilö. Ihmistä pitää kuunnella ja arvioida kokonaistilanne myös fyysisten oireiden perusteella. Nuo viitearvot ovat todella viitteellisiä, esim. ulkomailla yläraja on alempana kuin meillä Suomessa”. Minä yritin änkyttää onnessani jostain omasta maalaisjärjestäni....

 

Onni. Ihme. Minulla on diagnoosi ja hoitoon tarvittavat lääkkeet. Nyt. Minun ei tarvitse ryhtyä omalääkärin esittämään koerumbaan. Olisipa tullut yhteiskunnalle kalliiksi. Nyt ei tullut. Yhteiskunnalle. Omassa pussissa kyllä vähän tuntui. Mutta tulipa apukin.

 

Nyt en sitten yhtään ihmettele julkisen terveydenhuollon suuria kustannuksia. Minä en voi muuta kuin hämmästellä tätä meininkiä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.