Valokuvatorstaissa aihe on vapaa. Kerrottava on kuvan syntyprosessi.

Eilen aamulla kuljeskelin kotona, sopivaa kuvauskohdetta etsien. Ryhdyin taidevalokuvaajaksi: Kymmeniä kuvia Mateusrose pullosta. Makrolla, normaalilla, ikkunaa vasten, ylhäältäpäin, alhaaltapäin, vinottain....pläääh. Sitten kävin japanilaisen paperiverhoni kimppuun, ja kamera lauloi naps niks niks naps naps. Kontatessa ja kurkotellessa hävisi pohjoisenpuolelta viimeinenkin auringonpilke, pah, ei tullut valmista.

Mateusroseeta.....

jaappanilaista paperiverhoa.....

 

Seuraavaksi siirryin makkariin, etelän puolelle. Ikkunan läpi kuvaamaan.Automaattisäädöillä. Kyllähän niitä kamerastakin löytyy, vaan mielijohdekuvaajana en ole jaksanut niitä opetella. Makkarista löytyi auringon säteitä ja toivomiani varjoja, katoilta. Nämä katot ovat kuvissani esiintyneet monen monta kertaa. Mutta nyt taas ihan uudessa tuoreessa valossa. Naps, naps, tiks, tiks:

Vähän zoomia:

 

Vähän lisää zoomia:

ja lisää zoomia:

Sitten reippaasti kuvat (pullot ja verhot mukaanlukien liki sata kuvaa:)) tietsikalle ja valikoimaan.

Pullojen ja verhon taidevalokuvaus: haahhaaa-hiihaa!

Valitsin katot. Phoshoppiin yrittämään.  Kontrastia piti lisätä, kun ikkuna oli niin harmaa (pesun tarpeessa ehdottomasti). Valoa korjailin myös. Saturaatiota lisää, jotta kattojen oikea punaisuus näkyisi. Perspektiivin suoristusta. Moneen kertaan.

Että sellaista Katto-kiirepakolaisen puuhaa tähän haasteeseen. Huiskis. Tämä oli mielenkiintoinen prosessi.

Ja lopuksi:

Tinde kommentissaan innoitti minut croppaamaan kakkoskuvan sisäpihan puut punaisine varjoineen. Ja minähän heti tein työtä käskettyä. Phoshoppiin ja rajaamaan. Kamerani 14,8 mp:ä olivat koetuksella, mutta tällainen siitä tuli. Aika hauska: